Seuraa Etera

Länsisuomalainen nuori luottaa tulevaisuuden työmahdollisuuksiin

Uutinen   •  Kesä 06, 2017 12:30 EEST

Eteran toimitusjohtaja Stefan Björkman kirjoittaa yhdessä Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ry:n puheenjohtajan Anni Koiviston kanssa Ilkassa 6.6.2017.

"Työnantajalle nuoren palkkaaminen ei ole kuluerä vaan pitkäjänteinen sijoitus. Tuoreet ajatukset, päivitetty koulutus ja rohkeus uskoa tulevaisuuteen epävarmuudenkin keskellä ovat valttikortteja, joista kokeneemmilla työntekijöillä on opittavaa. Parhaimmillaan nuori ammattilainen auttaa koko työyhteisöä päivittämään osaamisensa", kirjoittavat Björkman ja Koivisto.

Kirjoitus Ilkassa 6.6.2017:

Länsisuomalainen nuori luottaa tulevaisuuden työmahdollisuuksiin

Vuonna 2017 ammattiin valmistuvalla suomalaisnuorella on odotettavissaan pidempi työura kuin yhdelläkään edeltävällä sukupolvella. Eläke häämöttää edessä ehkä seitsemänkymppisenä – siihen saakka työuran tulee kantaa, jotta harmaantuvan Suomen työssäkäyvä tukijalka pysyy pystyssä.

Nuorten työurista puhutaan paljon, mutta usein vähälle huomiolle jää nuorten oma ääni: Mitä työelämältä odotetaan? Mihin suuntaan koulutuksen ja työpaikkojen tulisi kehittyä, jotta nuori pääsee hyödyntämään osaamistaan?

Nuorten työelämäkäsityksiä tutkittiin hiljattain työeläkeyhtiö Eteran (2017) tutkimuksessa, jossa kartoitettiin ammattiin valmistuvien nuorten näkemyksiä työelämästä. Vaikka nuorten työllistymistä käsitellään usein ongelmien kautta, tulokset olivat rohkaisevat. Nuoret suhtautuvat työelämään pääosin positiivisesti, uskovat omiin mahdollisuuksiinsa ja ovat valmiita uurastamaan työpaikkansa eteen.

Kun työelämässä on jaksettava entistä pidempään, pelkkä raha ei riitä kannustimeksi: työelämän tulee tarjota myös sisällöllisiä eväitä ja itsensä kehittämisen mahdollisuuksia. Palkan merkitys on laskenut samalla kun työilmapiiri, työn sisältö ja kehittymismahdollisuudet ovat korostuneet. Tuleville työnantajille viesti on selvä: työssä pysytään, kun työssä viihdytään.

Pohjanmaan näkökulmasta tutkimustulokset olivat positiiviset. Länsi-Suomessa nuorten usko omalla alalla työllistymiseen ja töiden tarjontaan oli selvästi korkeammalla kuin muualla maassa. Tulokseen vaikuttavat osaltaan Pohjanmaan yrittäjähenkisyys ja kaupan ja tekniikan alojen vetovoima.

Pohjanmaalla on tehty viime vuosina myös useita aloitteita koulutuksen ja työuran sujuvoittamiseksi. Vaasan ammattikorkeakoulu VAMKin ja Vaasan ammattiopisto VAOn yhteistyö on hyvä esimerkki raja-aitoja kaatavasta koulutuspolusta. Ammattikoululaiset voivat suorittaa ammattikorkeakouluopintoja, hakea VAMKiin erillishaun kautta ja saada opintojaan hyväksiluettua AMK-tutkintoon.

Samanlaisia polkuja olisi syytä rakentaa myös opintojen ja työelämän välille. Jo nyt ammattikorkeakoulun ja työelämän yhteydet ovat vahvat, sillä työharjoittelu kuuluu kaikkiin tutkintoihin. Silti nuoret ammattilaiset eivät usein saa ansaitsemaansa arvostusta tai osaamistaan vastaavaa työtä.

Keväällä talousnobelisti Bengt Holmström arvioi, että ammattikorkeakouluissa on ”draivia”, jota kaivattaisiin myös muualle yhteiskuntaan. Koulutusleikkausten keskellä siitä on syytä pitää kiinni: ammattikorkeakoulujen ja työelämän tiivis yhteistyö voi olla suunnannäyttäjä, joka säästää työttömyys- ja välivuosia ja tarjoaa nuorille mielekästä työtä pitkälle tulevaisuuteen.

Työnantajalle nuoren palkkaaminen ei ole kuluerä vaan pitkäjänteinen sijoitus. Tuoreet ajatukset, päivitetty koulutus ja rohkeus uskoa tulevaisuuteen epävarmuudenkin keskellä ovat valttikortteja, joista kokeneemmilla työntekijöillä on opittavaa. Parhaimmillaan nuori ammattilainen auttaa koko työyhteisöä päivittämään osaamisensa.

Stefan Björkman, toimitusjohtaja, Etera

Anni Koivisto, puheenjohtaja, Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ry

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Kommentti