Seuraa Etera

Itä-Suomen nuori haluaa töihin kotiseudulle

Uutinen   •   Marras 15, 2016 15:00 EET

Eteran toimitusjohtaja Stefan Björkman ja Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry:n puheenjohtaja Jasmina Khabbal kirjoittavat Savon Sanomien Maanantaivieras-palstalla 14.11.2016.

"Tarvitsemme työelämään keinoja, joilla autetaan nuori ensimmäiseen työpaikkaan kiinni. Jos nuori saadaan pitkälle työuralle, panostukset työuran alkuvaiheessa maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin", kirjoittavat Stefan Björkman ja Jasmina Khabbal.

Kirjoitus Savon Sanomien Maanantaivieras-palstalla 14.11.2016:

Itä-Suomen nuori haluaa töihin kotiseudulle

Suomen kansantalouden tulevaisuus nojaa uuteen sukupolveen. Kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle, tarvitaan uusia työntekijöitä tekemään töitä, maksamaan veroja ja huolehtimaan eläkemaksujen karttumisesta. Uutiset siitä, kuinka opiskelijoiden riski joutua työttömäksi on kolminkertaistunut pitkällä aikavälillä seurattuna, ovat huolestuttavia.

Opiskelijoilla on ollut nykytasoa korkeampi työttömyysriski vain 1990-luvun laman aikana.

Monelle nuorelle on vaikeaa päästä työelämään kiinni. Esimerkiksi ammattioppilaitoksissa työssäoppimispaikat ovat vähentyneet. Lisäksi ne paikat, joissa vielä pääsee oppimaan työn ohella, eivät usein tarjoa opiskelijalle riittävän laadukasta ohjausta.

Potentiaalisia ongelmia työuralle syntyy myös niille nuorille, jotka käyvät työelämässä vain kääntymässä terveyden, motivaation tai ohjauksen puuttuessa.

Työelämään päästyään Itä-Suomen nuoret ovat kuitenkin motivoituneita ja työstä innostuneita. Nuorten työelämätutkimuksen mukaan (Etera 2016) työn mielekkyys ja sen sisältö vaikuttavat työmotivaatioon jopa enemmän kuin palkka. Nuoret kokevat, että on monia vaihtoehtoja olla työelämässä mukana, ei vain kahdeksasta neljään -malli. Itä-Suomessa 70 prosenttia vastaajista piti työilmapiiriä erityisen motivoivana tekijänä työnteossa, kun taas palkkaa piti erityisen motivoivana vain 21 prosenttia vastaajista.

Omin voimin pärjääminen on itäsuomalaiselle nuorelle tärkeää, jopa tärkeämpää kuin saadun rahan määrä. Lähes 70 prosenttia itäsuomalaisista nuorista kävisi mieluummin töissä, vaikka siitä maksettaisiin vähemmän palkkaa kuin saisi työttömyyskorvausta, toimeentulotukea tai muita tukia yhteensä.

Miten itseensä uskova, työllistymishaluinen nuori sitten saadaan työelämään? Nuorten mukaan omien verkostojen ja persoonan avulla. Amisbarometrin (2015) mukaan ammatillisesta oppilaitoksesta valmistuvat ovat sitä mieltä, että oma asenne on erittäin tärkeä tekijä työmarkkinoilla menestymisessä. Ajatusta tukee myös Eteran teettämä nuorten työelämätutkimus, jonka mukaan Itä-Suomen nuori kokee omalla persoonalla olevan jopa aiempaa työkokemusta suurempi merkitys työnhaussa ja työpaikan saamisessa. Omat verkostot nousevat kärkeen, kun nuoret miettivät, mitä kautta työpaikka löytyisi.

Myös omalla osaamisella on väliä. Amisbarometrin (2015) mukaan lähes kaksi kolmasosaa vastaajista on sitä mieltä, että heidän ammattitaitonsa on riittävän hyvä työelämään. Tätä ajatusta tukee myös nuorten työelämätutkimus, jonka Itä-Suomen vastaajista 86 prosenttia uskoo tekevänsä oman alan työtä vielä viiden vuoden päästä.

Avoin ja kannustava työilmapiiri linkittyy työssä jaksamiseen. Nuorten työelämätutkimuksen mukaan nuoret kokevat, että avoimessa työilmapiirissä myös työssä on helpompi jaksaa. Avoimuus ja kannustava työilmapiiri, virheiden tekemisen salliminen, niistä oppiminen ja rakentava kritiikki korostuvat, kun nuori etsii paikkaansa työelämässä. Virheitäkin on saatava tehdä. Työssä oppimisen ja ensimmäisen työpaikan merkitys on valtava työuraansa aloittavalle nuorelle aikuiselle. Jos kokemus on huono, se voi vaikuttaa merkittävästi nuoren työmotivaatioon, jopa koko työuraan.

Miten nuoret ammattilaiset ja asiantuntijat sitten saadaan pysymään Itä-Suomessa? Jokin muutos on jo tapahtunut, sillä enää 65 prosenttia kyselyyn vastanneista itäsuomalaisista olisi valmiita muuttamaan toiselle paikkakunnalle työn perässä. Viime vuonna lähes 80 prosentilla oli muuttohalukkuutta. Parhaita keinoja ovat nuorten osallistaminen, luottamuksen kasvattaminen ja ymmärrys siitä, että nuoren sukupolven toiveet työelämää koskien ovat erilaisia. Jotkut haluavat säännöllisen työn, jotkut projektiluontoista tai osa-aikaista tekemistä, jotkut oman yrityksen ystäviensä kanssa.

Olkoon muoto mikä vain, tarvitsemme työelämään keinoja, joilla autetaan nuori ensimmäiseen työpaikkaan kiinni. Jos nuori saadaan pitkälle työuralle, panostukset työuran alkuvaiheessa maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin.

Stefan Björkman, Jasmina Khabbal

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa Maanantaivieras-palstalla 14.11.2016

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Kommentti